ETIIKKA
Etiikka on käytännöllisen filosofian osa-alue. Se tutkii erityisesti moraalisia kysymyksiä, kuten hyvää, pahaa, oikeaa, väärää, oikeuksia ja velvollisuuksia. Nämä vastaparit ovat kautta historian herättäneet paljon keskustelua, sillä hyvän ja pahan määrittely on erittäin haastavaa. Etiikka liittyy läheisesti myös uskontoihin ja kulttuureihin. Jokaisella uskonnolla ja kulttuurilla on tietty moraali eli käsitys oikeasta ja väärästä sekä arvomaailma eli tärkeäksi koetut asiat kuten ystävyys, terveys ja turvallisuus.Erityisesti uskonnoissa etiikka jaetaan velvollisuusetiikkaa, seurausetiikkaan ja hyve-etiikkaan Moraali ja arvot määräävät pitkälti ihmisten käytöksen tietyissä tilanteissa. Etiikkaan liittyy myös erinäisiä
moraalisia ongelmia, kuten Heinzin dilemma. Heinzin dilemma pohtii oikeuttaako päämäärä rikoksen,
Esimerkkejä:
 |
| Kuvalähde |
EU:n eli Euroopan unionin tärkeimpiä arvoja ovat kreikkalainen filosofia, roomalainen oikeus ja kristillinen lähimmäisenrakkaus.
 |
| Eugene Delacroix: Vapaus johtaa kansaa on yksi vallankumouksen symboleista Kuvalähde |
Ranskan suuren 1700-luvun vallankumouksen aatteita ja arvoja olivat ennen kaikkea vapaus, veljeys ja tasa-arvo.
Aiheeseen liittyviä filosofeja:
Nimi: David Hume
Aika: 1711 - 1776
Paikka: Skotlanti
Filosofi: Hänet tunnetaan parhaiten tietoteorisen empirismin kehittäjänä. Myös hänen lähestymistapansa etiikkaa kohtaan oli selkeästi empiristinen. Hän ei kertonut suoraan miten ihmisen tulisi järjen avulla elää moraalisesti oikein vaan hän antoi ihmisille esimerkkejä miten luoda itse tunteiden pohjalta moraalisia arvostelmia.
 |
| "Luonto on absoluuttisessa ja hallitsemattomassa välttämättömyydessään määrännyt meidät niin arvostelemaan kuin hengittämään ja tuntemaankin." - David Hume Kuvalähde |
Nimi: Arthur Schopenhauer
Aika: 1788 -1860
Paikka: Saksa
Filosofia: Tunnettu 1800-luvun pessimisti, jonka mielestä elämä sinänsä oli julmaa ja tarkoituksetonta. Hän oli idealisti, joka kritisoi Immanuel Kantin Etiikkaa, jonka mukaan ainoa hyvä asia ihmisillä oli “hyvä tahto”, joka motivoi ihmisiä täyttämään velvollisuutensa. Schopenhauerin moraalikäsitys syntyi kolmesta vaikuttimesta. Yhdestä moraalisesta kannustimesta eli myötätunnosta ja kahdesta turmeltuneesta kannustimesta eliu pahanilkeydestä ja egoismista.
 |
| "Perusta, jonka varassa kaikki tietomme ja oppimme lepää, on selittämätön." - Arthur Schopenhauer Kuvalähde |
SKEPTISISMI
Skeptisismi eli skeptisyys on ennen kaikkea epäilyyn ja kyseenalaistamiseen perustuva filosofia, jonka mukaan emme voi tietää mitään varmasti. Skeptisismin mukaan ihmiset eivät kykene saavuttamaan varmaa tietoa aistien rajallisuuden takia. Juuri tämän takia skeptisismin perustutkimus näkökulmana on uskomusten epäily ja kyseenalaistaminen ja pyrkimys kaiken tiedon perusteluun. Skeptisismi syntyi jo antiikin Kreikan ja perustajana pidetään Pyrrhon nimistä filosofia. Myöhemmin keskiajan jälkeen skeptisismi liitettiin usein uskonnollisiin kysymyksiin ja nykyään se on keskittynyt erityisesti tieteisiin.
Esimerkki: Skeptikko voisi epäillä nykyisen yhteiskuntajärjestelmän toimivuutta ja perustella epäilynsä sillä, että poliitikoilla ja päättäjillä ei ole riittävää rohkeutta tehdä tarvittavia muutoksia.
Aiheeseen liittyviä filosofeja:
Nimi: Voltaire oikealta nimeltään Francois Marie Arouet
Aika: 1694 - 1778
Paikka: Ranska
Filosofi: Voltaire oli valistusajan filosofi, jonka filosofia suuntautui ajan epäkohtiin eli kritisoimaan kirkon ja valtion valtaa. Hän kannatti valistunutta itsevaltiutta, jossa filosofi ja kuningas hallitsisivat yhdessä alamaisten etujen mukaisesti. Hänen mukaansa “Epäily ei ole miellyttävää, mutta varmuus on järjetöntä.”
 |
| Kuvalähde |
PLURALISMI
pluralismi on ontologiaan liittyvä monijakoinen todellisuuskäsitys käsitys, jonka mukaan maailmassa on monenlaisia ja monia substansseja eli muista asioista riippumattomia perusasioita. Pluralismin mukaan maailma siis koostuu joko monistisesta eli useasta erillisistä tai dualistisesta eli kahdesta substanssista. Tietoteoreettisen pluralismin mukaan on olemassa useita erilaisia tapoja selittää todellisuus ja sen olemus. Metodologisen pluralismin mukaan tieteessä tulisi käyttää useita eri menetelmiä, sillä tärkeintä ei ole ratkaista mikä menetelmistä on paras vaan käyttää niitä rinnakkain.
Esimerkki: Maailmassa olevia substansseja voisivat olla esimerkiksi ihmiset, eläimet ja kasvit, sillä ne eivät ole riippuvaisia ulkoisista ominaisuuksista. Kun taas esimerkiksi punahiuksisuus tai vihreä lehtisyys eivät ole substansseja, sillä ne ovat riippuvaisia olioista, joissa ominaisuudet ilmenee.
Aiheeseen liittyviä filosofeja: |
| Vihreä lehtisyys ei ole substanssi. |
Nimi: Gottfried Leibniz
Aika: 1646 - 1716
Paikka: Saksa
Filosofi: Hän edusti mannermaista 1600-luvun rationalismia. Pluralismi esiintyi hänen laatimassaan, postuumisti julkaistussa teoksessa Monadologia.
KAUSALITEETTI
kausaliteetti tarkoittaa syy-seuraussuhdetta. Se on kahden tapahtuman tai asian välinen suhde, jossa toinen aiheuttaa tai synnyttää toisen. Yleensä kausaliteetissa syy edeltää seurausta. Kausaliteettia käsitellessä nousee usein esille termi korrelaatio ja assosiaatio. Korrelaatio kertoo kahden muuttujan välisestä suhteesta, eikä se ole suoranaisesti johda kausaliteettiin. Mutta mitä vahvempi korrelaatio on muuttujien välillä, sitä todennäköisemmin kyse on kausaalisuhteesta asioiden välillä.
Esimerkki: Kasvihuoneilmiö aiheuttaa ilmaston lämpenemisen, jolla on paljon negatiivisia seurauksia maapallon kannalta.
 |
| Kasvihuoneilmiö johtaa ilmaston lämpenemiseen. Kuvalähde |
Aiheeseen liittyvät filosofit:
Nimi: Aristoteles
Aika: 384 - 322 eaa.
Paikka: Kreikka
Filosofi: Hän määritti teoksessaan metafysiikka neljä syytä, joihin kaikki eri syyt voidaan luokitella. Nämä syyt olivat materiaalinen-, formaalinen-, aikaansaava- ja päämääräsyy.
 |
| Neljää perus syytä kuvaava kolmio. Kuvalähde |
Nimi: Immanuel Kant
Aika: 1724 - 1804
Paikka: Preussi
Filosofi: Hän uskoi, että syysuhde on mahdollista tietää, vaikkei siitä olisi kokemukseen perustuvaa tietoa.
 |
| "Ajatukset ilman sisältöä ovat tyhjiä;intuitiot ilman käsitteitä ovat sokeita...Tieto voi syntyä vain niiden synteesistä." - Immanuel Kant Kuvalähde |
DETERMINISMI
determinismi eli lainalaisuusoppi on filosofinen näkemys, jonka mukaan kaikille tapahtumille on syynsä. Determinismin seurauksena kaikki maailman syy-seuraus suhteet muodostavat ketjun, jonka mukaan kaikki tapahtumat määräytyvät. Determinismin vastakohta on indeterminismi. Determinismin mukaan historia ja tulevaisuus on periaatteessa mahdollisuus tuntea kokonaan. Jos tunnettaisiin asioiden tila jonakin tiettynä hetkenä täysin olisi mahdollista päätellä sitä seurannut ja edeltänyt hetki.
Esimerkki: Ihmisen toiminta aiheuttaa kasvihuoneilmiön, kasvihuone ilmiö aiheuttaa ilmaston lämpenemisen, ilmaston lämpeneminen aiheuttaa merenpinnan nousun, merenpinnan nousu aiheuttaa merivirtojen suunnan muuttumisen, merivirtojen suunnanmuutokset muuttavat maapallon eri alueiden ilmastoa, ilmaston muutos aiheuttaa tiettyjen lajien sukupuuttoon, tiettyjen lajien sukupuutto aiheuttaa niitä syöneiden lajien sukupuuton ja näin syy-seuraus suhteet jatkuvat melkeinpä loputtomasti.
 |
| Jääkarhut ovat ilmastonmuutoksen seurauksena vaarassa. Kuvalähde |
Aiheeseen liittyvät filosofit:
Nimi: Baruch de Spinoza
Aika: 1632 - 1677
Paikka: Alankomaat
Filosofia: Loi panteistisen metafysiikan, joka on yksi maailman tunnetuimpia determinismin selityksiä. Hänen mukaansa ihmisten maailmankuva perustuu näennäiserottelulle.
 |
| "Mieli ja ruumis ovat yhtä." Baruch Spinoza Kuvalähde |
INDETERMINISMI
indeterminismi on determinismin vastakohta, joka uskoo satunnaisuuksiin. Indeterminismi tarkoittaa tarkoituksen ja säännöllisyyden puutetta. Sen mukaan maailma koostuu satunnaisista tapahtumista, joita ei voi päätellä tai ennustaa. Näkemyksen mukaan kaikki tapahtumat eivät rakennu syy-seuraussuhteiden pohjalta vaan maailmassa on olemassa vähintään yksi tapahtuma, jolle ei ole välttämätöntä syytä.
Esimerkki: Indeterminismiin liittyy käsitys vapaasta tahdosta, jonka mukaan ihminen pystyy itse päättämään joitakin asioita, eikä kaikki johdu säännönmukaisuudesta.
SUBSTANSSI
Substanssi tarkoittaa hollantilaisen 1600-luvulla eläneen filosofi Baruch Spinozan määritelmän mukaan olentoa, joka ei tarvitse mitään muuta ollakseen olemassa. Substanssi on siis eräänlainen muista riippumaton perusaines. Sen vastapari on nimeltään aksidenssi eli ominaisuus, joka ei voi olla olemassa yksinään, ilman substanssia.
Esimerkki
Täplikäs lehmä on olemassa ilman täpliäkin, mutta täplikkyyttä ei ole olemassa ilman olentoa tai asiaa, joka on täplikäs. Tässä esimerkissä substanssina on lehmä ja aksidenttina täplikkyys.
 |
| Lehmä voi olla olemassa ilman täpliäkin, mutta täplät eivät voi olla olemassa ilman lehmää. Kuvalähde |
Termiin liittyvät filosofit:
Nimi: Baruch de Spinoza
Aika: 1632 - 1677
Paikka: Alankomaat
Filosofia: Alkujaan juutalainen Spinoza pyrki erottamaan uskonnon ja filosofian toisistaan. Hän oli yksi 1600-luvun suurimpia rationalisteja, joka pyrki luomaan valtio-opin eli politiikan tutkimisen teorian ja rationaalisen etiikan eli järkiperäisen moraalin teorian.
RATIONALISMI
Rationalismi eli järkeisajattelu on filosofian, tietoteorian suuntaus, jonka mukaan kaikki todellinen tieto ja samalla totuus saadaan selvitettyä järjen avulla. Tämän teorian mukaisesti maailma nähdään järjellisenä kokemuksena ja tietoa tavoitellaan ennen kaikkea järkeilyn, päättelyn ja logiikan avulla. Rationalismi on empirismin ohella toinen tieteen filosofian perusnäkökulma. Empirismi onkin rationalismin vastakohta.
Esimerkki: Hyvänä esimerkkinä rationalismin hyödyntämisestä voidaan pitää skotlantilaisen kirjailija Arthur Conan Doylen luomaa yksityisetsivää Sherlock Holmesia. Holmes pystyy muutaman johtolangan avulla järkeilemään ja selvittämään hyvinkin monimutkaisia rikoksia. Hänen menetelmänsä perustuu siis selkeään järjenkäyttöön ja järkeisajatteluun eikä esimerkiksi aistihavaintoihin tai kokemuksiin.
 |
| Englantilainen näyttelijä Benedict Cumberbatch esittää etsivä Sherlock Holmesia sarjassa Uusi Sherlock. Kuvalähde |
Nimi: Platon
Aika: 427 - 347 eaa.
Paikka: Kreikka
Filosofia: Yksi koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista oli Sokreteen oppilas ja Aristoteleen opettaja. Hän oli rationalisti , joka uskoi sielun jakautuvan kolmeen eri osaan eli järki sieluun, into sieluun ja tahto sieluun. Hän oli myös idealisti, realisti ja dualisti
| "Ihmisen sielu on ikuinen ja kuolematon." - Platon Kuvalähde |
Nimi: Rene Descartes
Aika: 1596 - 1650
Paikka: Ranska
Filosofia: 1600-luvun rationalisti, jonka mukaan kaikkea tietoa tulee lähtökohtaisesti epäillä, kunnes löytyy jokin luotettava keino todistaa se oikeaksi. Tätä ajatusmallia kutsutaan metodiseksi epäilyksi. Hän pyrki epäilyn avulla löytämään perustotuudet, joita ei enää voitaisi kyseenalaistaa.
 |
| "Ajattelen, siis olen olemassa." - Rene Descartes Kuvalähde |
EMPIRISMI
Empirismi eli toiselta nimeltään kokemusajattelu on filosofian, tietoteoreettinen suuntaus, jonka mukaan kaikki tieto saadaan havainnoista ja kokemuksista. Ihmiset siis hankkivat tietoa esimerkiksi kuulo-, näkö-, haju-, maku-, ja tuntoaistin avulla sekä empiirisellä eli kokemuksiin ja havaintoihin perustuvalla tutkimuksella. Empirismin varhaisia edustajia olivat antiikin Kreikan Aristoteles ja keskiajalla elänyt italialainen, katolinen filosofi ja teologi Tuomas Akvinolainen. Empirismin varsinainen nousu filosofian suuntauksena ajoittuu kuitenkin myöhemmälle ajalle ja pitkälti samaan saumaan kuin teollinen vallankumous ja luonnontieteen kehitys eli n. 1500 - 1700 -luvuille.
Empirismin vastaparina on perinteisesti nähty rationalismi, jonka tietoteorinen käsitys eroaa selvästi empiristisestä käsityksestä.
Esimerkki: Empiirisessä tutkimuksessa tutkittavaa asiaa kuten omenaa tutkitaan havainnoinnin ja mittaamisen avulla. Havainnoidaan esimerkiksi minkä värinen, muotoinen, hajuinen, makuinen ja tuntuinen omena on.
 |
| Kuvalähde |
Termiin liittyvät filosofit:
Nimi: John Locke
Aika: 1632 - 1704
Paikka: Brittiläisen empirismin edustaja ja luoja (Brittiläinen imperiumi)
FIlosofia: Locke katsoo mielen olevan tyhjä taulu (lat. tabula rasa). Mielen sisällöt eivät siis ole ihmisellä syntyessään vaan vasta havainto kokemukset "kirjoittavat" tauluun jälkensä. Erilaiset ilmiöt synnyttävät mieleen aistivaikutelmia ja mielikuvia, joita järki yhdistelee ja näin syntyy monimuotoisia ideoita. Locke perusti yhdessä seuraajiensa David Humen ja George Berkeleyn kanssa filosofisen oppijärjestelmän, jonka tarkoituksena oli toimia uuden luonnontieteen metafyysisenä eli olemassaoloa ja sen syitä tutkivan filosofian suuntauksen perustajana.
 |
| "Ihmisen tieto ei voi ylittää kokemusta." - John Locke Kuvalähde |
DUALISMI
dualismi tarkoittaa filofista näkemystä, joka korostaa nimensä mukaan kaksinaisuutta tai kahtiajakoa. Sen mukaan tarkasteltava kokonaisuus koostuu aina kahdesta erillisestä ja erilaisesta osasta, jotka luovat kokonaisuuden. Dualismin perustana on vastakkainasettelu eli dikotomia. Metafysiikan osana dualismi tarkoittaa kantaa, jonka mukaan olevan perusmuotojen lukumäärä on kaksi. Dualismin vastakohta on monismi, jossa perusmuotoja on enemmän kuin kaksi.
Esimerkki: Vallitsevan uskomuksen mukaan ihminen koostuu kahdesta erillisestä osasta maallisesta, näkyvästä ruumiista ja henkisestä, näkymättömästä sielusta. Nämä kaksi osaa luovat ihmisestä kokonaisuuden.
 |
| Kuvalähde |
Nimi: Rene Descartes
Aika: 1596 - 1650
Paikka: Ranska
Filosofia: Descartes uskoi kahtiajakoisuuteen hengen ja materian välillä.
ONTOLOGIA
ontologia on teoreettisen filosofian ja tarkemmin metafysiikan osa-alue, joka käsittelee todellisuutta. Ontologiassa todellisuutta, olevaa ja olemassaoloa tutkitaan ja selvitetään. Se tutkii olemassaolon perimmäistä laatua, kuten sitä millaisia asioita on olemassa ja minkälaisia suhteita näiden asioiden tai olioiden välillä on. Ontologiaan liittyvät kokemukset, aistihavainnot, muistot, tunteet ja tunnistaminen.
Esimerkki: Filosofi voisi pohtia onko häntä ympäröivät ihmiset oikeasti olemassa, vai ovatko he vain filosofin mielikuvituksen luoma harha.
Termiin liittyvät filosofit:
Nimi: Jacob Lorhard
Aika: 1561 - 1609
Paikka: Saksa
Filosofia: Hän keksi sanan ontologia, mutta sen merkitys oli hieman eri kuin nykyisin ajatellaan.
DEDUKTIO
deduktio on loogisen päättelyn keskeinen muoto. Se tarkoittaa sitä, että tosiasioita seuraa tosiasiat ja sen avulla ei pyritä saavuttamaan varsinaisesti uutta tietoa vaan pikemminkin tarkastelemaan vanhaa jo olemassa olevaa tietoa eri tavalla. Päättely tavan mukaan tosista premisseistä eli lähtökohdista seuraa aina tosi johtopäätös.
Esimerkki: Kahdesta premissistä johdetaan yksinkertainen johtopäätös
Premissi: Jos aurinko laskee, ilma kylmenee.
Premissi: Aurinko laskee.
Selitys: Ensimmäisessä premississä tehdään yleistys ilman kylmenemisestä auringon laskettua. Toisessa premississä esitetään väite auringon laskemisesta. Näiden perusteiden avulla päästään johtopäätökseen, jonka mukaan ilma kylmene ekun aurinko laskee. Tämä johtopäätös ei kuitenkaan lisää tietoamme, sillä kaikki tiedot on esitetty jo premissien yhteydessä.
INDUKTIO
induktio on toinen logiikkaan liittyvä päättelymuoto. Siinä lähdetään liikkeelle yksittäisestä havainto joukosta ja muodostetaan niistä yleistys. Induktiossa siis johtopäätökseen otetaan enemmän kuin premississä annetaan olettaa. Induktiiviset tiedon yleistykset ovat hyvin yleisiä jokapäiväisessä elämässä.
Esimerkki induktiosta:
Premissi: Havaitut ketut ovat oransseja.
Johtopäätös: Kaikki ketut ovat oransseja.
Selitys: Ihminen havaitsee useita oransseja kettuja. Hän käyttää havaintoaan perusteluna väitteelleen. Hän tekee perustelunsa nojalla johtopäätöksen, jonka mukaan kaikki ketut ovat oransseja. Näin henkilö on tehnyt induktiivisen yleistyksen, jonka mukaan kaikki kettujen luokkaan kuuluvat eläimet ovat oransseja. Ihminen ei kuitenkaan ole havainnut kaikkia maailman kettuja, joten hänen tietonsa ei ole varmaa vain todennäköistä.
Esimerkki oli siitä hyvä, että yleistys ei osunut oikeaan vaan maailmassa on olemassa myös muun värisiä kettuja. Esimerkiksi hopeakettu on väritykseltään harmaa ja napaketun eli naalin väritys vaihtelee valkoisesta ruskeaan.
 |
| Hopeakettu Kuvalähde |
IDEALISMI
Idealismi on yksi ontologian osa-alueista. Idealismissa uskotaan, että todellisuus on olemassa vain mielessä. Sen mukaan henki tulee ennen materiaa ja todellisuuden perusluonne on henkinen eikä materialistinen eli aineellinen. Idealismi voidaan jakaa tulkintatavan perusteella kahteen eri ryhmään.
- Objektiivinen idealismi - henki on olemassa kaiken materiaalisen ulkopuolella ja se määrää kaikki materiaaliset prosessit. Henki ylinnä. Käsitteet on olemassa itsestään ihmisestä riippumatta - esim. Platon: ympyrän idea on ikuinen.
- Subjektiivinen idealismi - Yksilön oma näkemys, asiat on olemassa yksilön ajatuksissa, ulkoinen maailma on ajatusten ja aistien luoma, eli hengellistä maailmaa ei ole oikeasti konkreettisesti olemassa.
Termiin liittyvät filosofit:
Nimi: George Berkeley
Aika: 1685 - 1753
Paikka: Irlanti
Filosofia: Hän esitti idealistiset ajatuksensa seuraavasti “Oleminen on havaituksi tulemista.”
 |
| "Oleminen on havaituksi tulemista." -George Berkeley Kuvalähde |
Nimi: Myles Burnyeat
Aika: 1939 - elossa
Paikka: Englanti
Filosofia: Kiteytti nyky idealismin Rene Descartesin sanoin “Kaiken tiedon kannalta on ensisijaista tuntea oma mieli.”
MATERIALISMI
materialismi on ontologinen, idealismin vastainen näkemys olevaisen luonteesta. Sen mukaan kaikki olevainen on perimmältään materiaa eli ainetta, jolloin kaikki maailman tapahtumat ja asiat voidaan selittää aineellisten tekijöiden avulla. Materialismissa myös energia luetaan aineeksi. Historiassa mekanistisen materialismin mukaan maailma koostuu tilasta ja aineesta, joka liikkuu jatkuvasti kyseisessä tilassa. Materialismin mukaan maailmassa on olemassa yksi perus substanssi, joka on materialistinen. Tämän tulkinna mukaan myös ajatukset, tunteet, arvot, muisti ja kokemukset ovat lähtökohdiltaan aineellisia.
Esimerkki: Materialistin mukaan myös näennäisesti henkiset tapahtumat kuten muistaminen, ajattelu ja tunteminen perustuvat todellisuudessa aineellisten kappaleiden liikkeeseen ja niiden mekaaniseen vuorovaikutukseen.
Aiheeseen liittyvät filosofit:
Nimi: Epikuros
Aika: 341 - 270 eaa.
Paikka: Kreikka
Filosofia: Antiikin Kreikan filosofi, jonka mukaan epikurolaisuus on nimetty. Hänen mielestään kaikki mitä ihmiset aistivat olivat myös olemassa, joten hän seuraajineen päätyi johtopäätökseen, että myös Jumalien täytyy tämän periaatteen nojalla olla olemassa.
Nimi: Thomas Hobbes
Aika: 1588 -1679
Paikka: Englanti
Filosofia: Myöhemmän ajan merkittävä materialisti. Hänen mukaansa universumi eli kaiken olevaisen kokonaismassa on korporeaalinen eli ruumiillinen.
 |
| "Ihmismielessä ei tapahdu liikettä lukuunottamatta tuntoa, ajatuksia ja ajatuskulkua." -Thomas Hobbes Kuvalähde |
MIND - BODY -ONGELMA
mind-body - ongelma eli suomennettuna mieli-ruumis-ongelma tarkoittaa ihmisen ruumiin ja mielen välistä vuorovaikutukseen liittyvää ongelmaa. Psykofyysisen ongelman peruskysymys on kuinka aineellinen olio eli aivot voivat olla tietoiset eli kokea mielen ilmiöitä. Tätä ongelmaa on filosofiassa perusteltu esimerkiksi dualismin avulla.
 |
| Rene Descartesin teoksesta peräisin oleva kuva esittää silmien, käden ja aivojen yhteistoimintaa. Kuvalähde |
Esimerkki mielen ja ruumiin toiminnasta: Korvani reseptorisolut muuttavat kaiuttimien lähettämät ääniaallot sähköimpulsseiksi, jotka henkeni ymmärtää miellyttäväksi tanssi musiikiksi, kiitos aivojeni sähkökemiallisen toiminnan.Tahtoni synnyttää ajatuksen musiikin tahtiin tanssimisesta. Tämä ajatus aktivoi aivojeni sähkökemiallista toimintaa ja lähettää signaaleja raajoille, jotka liikkuvat tahtoni mukaisesti musiikin tahdissa.
 |
| Kuvalähde |
Aiheeseen liittyvät filosofit:
Itävaltalais-brittiläinen 1902 - 1994 elänyt Karl Popper ja australialainen 1903 - 1997 elänyt John Crew Eccles puolustivat Descartesin näkemystä, jonka mukaan henkiset tilat, kuten uskomukset ja halut ovat kausaalisissa yhteyksissä fysikaalisiin tiloihin.
RELATIVISMI
relativismi on filosofinen kanta, joka korostaa ennen kaikkea asioiden suhteellisuutta ja tulkinnanvaraisuutta. Relativismissa asioiden totuudenmukaisuus ja eettisyys riippuvat vallitsevasta tilanteesta. Toisin sanoen totuus on suhteellista ja se on aina riippuvainen kontekstista, jossa asia esitetään. Relativismin muotoja eri filosofian aloilla ovat:
- Tietoteoreettinen relativismi - Yksikäsitteistä, universaalia ja ehdotonta totuutta ei ole olemassa, vaan totuuteen vaikuttaa näkökulmat, historialliset olosuhteet, käsitteelliset järjestelmät ja muut erilaiset tekijät.
- Metafyysinen relativismi - Todellisuudella ei ole tiettyä, yksiselitteistä rakennetta, vaan todellisuutta voidaan tulkita erilaisista näkökulmista, joista yksikään ei ole ehdottoman oikea.
- Eettinen tai arvorelativismi - Yhtäkään yleispätevää tai ehdotonta arvoa ei ole olemassa ja tämän takia arvoilla ei ole vakaata perustaa tai pysyvyyttä.
Aiheeseen liittyvät filosofit:
Nimi: Protagoras
Aika: 481 - 420 eaa.
Paikka: Kreikka
Filosofia: Sofisti, joka opetti antiikin aikana relativismia. |
| "Ihminen on kaiken mitta." -Protagoras |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti